Miten saavuttaa unelmansa?

2/12/2016

Puhun paljon unelmista ja niiden jahtaamisesta. Siitä, miten haluan päivittäin tehdä töitä unelmieni eteen. Mun mielestä jokaisen pitäisi unelmoida isosti. Monesti meidän unelmat jää kuitenkin pilvirinnojenrakentelutasolle. Jos oikeasti haluaa saavuttaa jotain, on syytä asettaa konkreettinen tavoite. Elämässä tavoitteet voi ulottua jokaiselle elämän osa-alueelle. Onko se unelmatyö? Pitkään haluamasi työpaikka? Onko se menestyvä yritys? Onko se hyvä olo kropassa? Toimiva vatsa? Onko se vetreämmät lihakset ja nautinto liikunnasta? 10, 20, 30 leukaa? 5 miesten punnerrusta? Pyöreemmät pakarat, 100kg kyykyssä? Uusi ystävyys, uutta tietoa, opiskelua? Tavoitteilla ei ole rajoja, unelmilla ei ole rajoja. Unelmoida voi aina ja mistä vaan.

Aluksi unelmat ja tavoitteet varmasti tuntuvat kaukaisilta, mutta kun tekee töitä unelmiensa eteen voi yhtäkkiä tajuta olla lähempänä, kun ois voinu koskaan kuvitella. Liian usein luovutetaan jo ennen aloittamista. "En mä kuitenkaan".. NO MIKSI ET? Jokainen meistä on ihan uskomaton tyyppi ja pystyy varmasti ylittämään itsensä. Oon sitä mieltä, että jos jotain haluaa kovasti, sen varmasti saavuttaa. Mun asiakas kysyi onko mulla varasuunnitelmaa, jos en pääse opiskelemaan liikuntabiologiaa yliopistoon. Vastasin, etten tarvitse sellaista, koska pääsen. Varasuunnitelma ois ensimmäinen askel kohti luovuttamista. Tarviin 100% itseluottamusta, jotta pystyn tähtäämään kohti unelmia. JOKAINEN voi saavuttaa unelmansa, mutta ilmaiseksi se ei tule.

tavoitteet11 tavoitteet8
Mä haluaisin, että jokainen voisi nauttia elämästä. Toivoisin, ettei maanantaita pelättäisi. Että ei odotettas kokoajan perjantaita, ja sit seuraavaa perjantaita ja sen jälkeen kesälomaa ja talvilomaa. Miksi odottaa? Kun elämä on nyt ja tässä. Me ollaan nyt ja tässä. Uskalla olla rohkea, se on luultavasti elämäsi paras päätös. Lähde pois, jos et ole tyytyväinen. Oli kyse sitten mistä tahansa. Ole avoin uusilla haasteille. Työnnä jalkasi oven väliin, et koskaan tiedä mitä oven takaa voi avautua, jos et yritä. Jos uskallat olla rohkea sulla on tuhannesti parempi mahdollisuus saavuttaa asioita. Ihmettelemällä, pyörittelemällä peukaloita ja valittamalla me ei vaan päästä mihinkään. On toimittava ja tehtävä töitä.

Unelmien saavuttaminen vaatii kovaa duunia. Mikään ei tule ilman työtä. Kuitenkin tässä vaiheessa on mun mielestä tärkeä ymmärtää, että itse tavoitetta hienompaa on se matka määrän päähän, niin kliseeltä kun se kuulostaakin. Joskus tavotteiden ja unelmien eteen joutuu myös luopumaan jostain toisesta asiasta. Onko se sitten rahallisesta tulosta luopumista, jotta voisit opiskella itsellesi ammatin josta oikeasti nautit? Onko se tunneista luopumista kovan työmäärän vuoksi? Onko se perheestä erkaantumista matkusteluhaaveiden toteutumiseksi? Vaikka joudut luopumaan joistain asioista, kun yksi ovi sulkeutuu monta muuta avautuu. Ite oon todennut ton niin monesti elämässä. 

tavoitteet5 tavoitteet3
Kirjaa unelmiasi ylös ja aseta konkreettinen tavoite. Päätä, että sä pystyt siihen. Kanna mukanasi muistikirjaa. Kirjoita ajatuksistasi, mitä haluat elämältä. Kuukausi, vuosi tai 5 vuotta myöhemmin voit palata noihin hetkiin, kun oot kirjoittanut unelmistasi ja saatat löytää itsesi tilanteesta, jossa oot päässyt tavoitteisiisi. Ei ajatella, ettei me pystyttäs, koska me ihan varmasti pystytään. Nautitaan elämän pienistä asioista ja tehdään kovaa duunia. Ja muista, ettei asiat mee aina niinku me suunnitelmaan ja yleensä se on vaan hyvä. Mutkat matkalla ohjaa meitä oikeaan suuntaan elämässä ja kasvattaa  ja vahvistaa meitä.

Joten tänään, te ihanat siellä ruudun toisella puolella. Mitkä on teidän tavoitteet vuodelle 2016 tai kenties kauemmas? Mikä on se ainainen unelmasi, jota haluat NYT lähteä toteuttamaan? Kerro mulle, haluan tietää ♥

6 kommenttia

  1. Anonyymi2/12/2016

    Musta on ihanaa, että sä Emilia kirjoitat haaveilemisesta ja unelmista. :) Mä unelmoin kaikista eniten matkustelusta. En mistään maailmanympärimatkasta tai monen kuukauden reppureissaamisesta Aasiassa, vaan ihan pienistä, muutaman päivän tai yhden viikon reissuista Euroopassa. Myös minilomat ja reissut kotimaassa kuuluu mun haaveisiin. Yksi mun unelma käykin kuukauden päästä toteen, kun lähden muutamaksi päiväksi reissuun Prahaan! Oon haaveillut tosta kaupungista jo pidemmän aikaa, ja nyt aivan ensimmäistä kertaa elämässäni lähden reissuun ihan yksin, alusta loppuun vain oman itseni kanssa. Tuskin maltan odottaa, tästä tulee mun oma pieni seikkailuni!<3

    Sun sanat kolahti muhun: "Miksi odottaa? Kun elämä on nyt ja tässä. Me ollaan nyt ja tässä." Kiitos, voisin ikuistaa noi sanat itselleni huoneentauluksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana kommentti<3 Kiitos sulle! Mukava kuulla, että sulla on unelmia. JA vau, huikeeta, et uskallat lähteä reissuun ja pääset nauttimaan matkustelusta :) Semmoinen taulu ois kyllä aivan ihana munkin asuntoon!

      Poista
  2. Anonyymi2/13/2016

    Pakko jakaa motivoinniksi oma tarina opiskelemaan hakemisesta. Mun salainen unelma oli lääkis, aina, jo pienestä tytöstä. Lukiossa luovutin, koska fysiikka, kemia ja pitkä matikka tuntuivat mahdottomilta hallita. Silloin kun mä hain, pääsykoevaatimukset oli erilaiset (lukion fys/kem/bio) ja lisäksi vielä oma pääsykoekirjafysiikka, -biologia/fysiologia ja -kemia siihen päälle. Päätin antaa olla ja hakea muualle, koska "en mä kuitenkaan" ja koska mun vahvuudet oli kielissä ja taideaineissa. Typerintä ikinä. Lukion kolmannella päätin itsekseni, että mun on yritettävä tai kadun aina. Luin em.aineet sitten bilsaa lukuunottamatta iltalukiossa ja taistelin itseni sisään järjettömällä määrällä työtä ja sisua. Ekalla kerralla jäin 5 pisteen päähän, toisella kerralla pääsin sisään haluamaani kaupunkiin, joka sitten vaihtuikin ekan kerran jälkeen toiseksi. Mikään, MIKÄÄN, ei oo ikinä tuntunut niin hyvältä kuin nähdä se oma nimi netin sisäänpäässeiden opiskelijoiden listassa, ja viimeiset 5 vuotta on olleet ikimuistoisia oman kurssin kanssa.
    Muistan lähteneeni lenkille tulostenjulkistamispäivänä ja mun askel vaan lensi ja kasvot oli onnesta vääränä. Taisin muutaman kyyneleenkin tirauttaa :D
    Tiedät jo itse miten paljon töitä sisäänpääsy vaatii. Muista olla rehellinen itsellesi niistä asioista, joita et vielä hallitse, ja pyri parhaaseen. Jos et ymmärrä, ota selvää. Jos et vieläkään ymmärrä, opettele ulkoa. Älä uskottele itsellesi, että "kyllä mä nää jo osaan". Jos todella osaat, ei ole iso juttu kirjoittaa samoista aiheista muutama harjoitusessee/laskea muutama tuttu lasku ;) Opettele edes jollain tasolla kaikki. Vedä ihan täysillä tämä kevät, se on vain yksi kevät parhaassa tapauksessa. Älä ajattele ketään muuta opiskelijaa, äläkä vertaile muihin. Muista pääsykokeessa korvatulpat ja syö jotain vaikka samalla kun kirjoitat, äläkä vilkuile kanssahakijoita koko aikana.

    Tsemppiä ja jaksamista. Näin rankasti ja suurin painein sun ei tarvitse opiskella ikinä enää, ellet itse halua. Nyt painat vaan täysillä eteenpäin kohti lopullista tavoitetta, eli nimeä listassa. Kuten kirjoitit, tärkeintä on että uskot itse sisäänpääsyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi! Ihana motivoiva tarina, pumppasit oikeaa extramotivaatiota muhun ja varmasti moneen blogin lukijaan, joka kommenttisi pääsi lukemaan:) Kiitos tästä! JA mahtava juttu, että et luovuttanut vaan jaksoit puristaa ja pääsit toteuttamaan unelmiasi, hatun nosto ja mukavaa kevättä sinne :)

      Poista
  3. Anonyymi2/15/2016

    Hei oon ite kans hakemassa tuota liikuntabiologiaa opiskelemaan! Siistiä että säkin oot!! :) tiiätkö jo minkä kolmesta pääaineesta aiot valita? ite oon miettiny valmennus- ja testausopin ja sit sen fysiologian välillä. Ootko jo alkanu valmistautumaan pääsykokeisiin? jotenkin tuntuu että etenkin siitä kirjallisesta kokeesta löytyy tosi vähän tietoa mistään verrattuna moniin muihin pääsykokeisiin, esim vanhoja kysymyksiä. Oon alkanu lukemaan noita edellisvuoden kirjoja siinä toivossa että materiaalit ois samoja tai ees samankaltasia... on noi joka tapauksessa ollu mielenkiintosta luettavaa! Tuntuu että tonne on tosi haastavaa päästä sisään mutta onneks ensikertalaiskiintiöt auttaa meitä ;) tehään kaikkemme (hauisemoji)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa!! :) Oon miettinyt ihan samaa, valmennus kiinnostaa ihan älyttömästi, mutta mun mielestä fysiologia on myös äärettömän mielenkiintosta.. En oo oikein osannut tosiaan valmistautua, pitäs varmaan rueta kaivelemaan niitä vanhoja matskuja! Aika paljon työn puolesta tulee fysiologian opintoja ja luen anatomiaa päivittäin :) Toi on totta, että vaikea löytää infoa, liikuntatesteistä oon saanut muutamalta tutulta tietoa ja niitä vois kans rueta vähä reenailemaan :) Laitteleppa mulle sähköpostia, jos haluat jutskailla enemmän! Tosiaan tehdään kaikkemme ;)

      Poista

Jos haluat ottaa minuun yhteyttä henkilökohtaisesti, laitathan rohkeasti viestiä sähköpostiini »
emiliajoensalo@gmail.com

Kiitos kommentistasi! ♥