Onneks on viikonloppu. Haluan vaan nukkua, juoda hyvää kahvia ja olla, nauttia läheisten seurasta. Haluan paeta arkea. Karkuun arkea lähden mummolaan ja huomenissa pääsen nauttimaan luonnosta ja pomimaan marjoja. Ihanaa. En oo kovin monesti toivonut, että joku päivä olisi ohi, että joku viikko olisi ohi. Kouluun paluu tuntui todella rankalta. Unirytmi on aivan sekaisin ja väsymys ihan älytön. Aamulla väsyttää, päivällä väsyttää, ilalla väsyttää, mutta kas kun pääni painan tyynyyn, arvatkaa väsyttääkö. Ei. Oon ollut yksinäinen, väsynyt ja uupunut koko viikon. Keskiviikkona pääsin juoksemaan kentälle ja kyllä treeni tuntui kulkevan hyvin. Jokainen askel tuntui paremmalta ja kerrankin sain tuntuman rataan ja juoksun jopa hiukan pyörimään. Viimeinen kuuskymppinen veto oli kuitenkin liikaa. Takareiteen tuli inhottava vihlova kipu. Päivän myötä se kipu vaan paheni ja mahdollisesti nyt sitten repeämä siellä on. Torstaina kameran muistikorttikin hajosi. Se selittää osin blogihiljaisuutta.
Näinä vaikeina hetkinä sitä pitää vaan koittaa miettiä niitä arjen hyviä asioita. Läheisiä, ystäviä, pieniä kauniita asioita jokaisessa päivässä. Miten ihana on käpertyä lakanaan viikonloppuna ja herätä ilman herätyskelloa. Miten ihana on juoda aamukahvi rauhassa. Miten ihana on ulkona paistava aurinko, kuinka se lämmittää ihoa. Onhan tässä positiivisiakin asioita. Niitä on vaan välillä niin vaikea löytää. Mä en vaan yksinkertaisesti löydä hyviä asioita mun kuluneesta viikosta. Nyt suuntaan pilatestunnille. Kotona odottaa iso pyykkivuori ja pikainen viikonloppu siivous. Sit pääsen rentoutumaan.
Kuvissa ihanaakin ihanempaa jääkahvia lakritsilla maustettuna. Ohjetta: täältä.
Rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Jos haluat ottaa minuun yhteyttä henkilökohtaisesti, laitathan rohkeasti viestiä sähköpostiini »
emiliajoensalo@gmail.com
Kiitos kommentistasi! ♥