Unelmien äärellä

6/12/2016

Kello 20.00, tyhjät uimahallin radat. Taidan olla viimeinen uimahallin altaissa. Hiljaisuus ja kimmeltävä vesi. Kuulen mun sydämen lyönnit ja mietin, et nää tulee olemaan viimeiset potkut ennen pääsykokeita. En tiedä onko syke koholla edellisestä vedosta vai jännityksestä. Käsittämätöntä, miten nopeasti aika on mennyt. Siitä on jo yli 2kk kun tulostelin pääsykoemateriaalit ja alkoi kuukauden luku-urakka kohti kirjallista vaihetta. Jo se kuukausi meni hurjaa vauhtia ja tuntu, että vaan hetkessä koko koe olikin jo ohi. Sit alkoi harjottelu liikuntatestejä varten: uintia, voimistelua, loikkimista, aitajuoksua, koripalloa, jalkapalloa, luistelua, rullahiihtoa... Ja niin meni puolitoista kuukautta ja huomenna se totuuden hetki sitten on.

1 3
Seison kirjaimellisesti unelmien kynnyksellä. Muistan kuin eilisen sen päivän kun lukion toisella luokalla luin liikuntabiologian kuvauksen ja sydän vaan pomppas, tää on mun juttu. Tää on niin viimesen päälle se mitä haluan työkseni tehdä. Lukion kolmannella meinasin jo luovuttaa, sillä sairasteluiden takia jouduin olemaan useita kuukausia pois koulusta, jouduin jättämään kemian opinnot kesken. Menettäisin liikaa pisteitä. Biologian kirjoitusten aikaan makasin sairaalassa kohtutulehduksen kourissa. Meinasin jättää biologian kirjoittamatta ja hakea vaan jonnekin muualle. Nyt kiitän miljoonasti meidän OPOa siitä, että ei antanut mun luovuttaa. Kirjoitin biologian seuraavana keväänä ja sain L:n ja hurjasti apuja lähtöpisteisiin.

Unelmien eteen tosiaan tulee välillä esteitä. Ei se tie kohti unelmia tule koskaan olemaan helppo. Kyse onkin siitä, ootko oikeesti valmis tekemään töitä ja selättämään ne esteet. Elämähän on ihan oikeasti kun lautapeli. Välillä joudut odottamaan yhden heittovuoron ja asiat ei etene. Välillä saat heittää noppaa uudestaan tai käyttää oikotietä matkalla kohti unelmia. Niinkun elämässäkin, kaikista tärkein on kuitenkin se matka kohti unelmia. Ei missään pelissä olisi järkeä jos mentäisiin suoraan vaan maaliin ilman pelin vaiheita. Jokainen särö ja onnistuminen elämän pituisella matkalla on tärkeä ja varmasti opettaa meille jotain. Mä en luovuttanut, enkä aio luovuttaa.

2
Tänään suuntaan siis kohti Jyväskylää ja huomenna alkaa kaksipäiväiset pääsykokeet. Älyttömän rankat kaksi päivää edessä niin fyysisesti, kuin henkisestikin, mutta oon hyvillä mielin. Musta on ihanaa, että huomenna oon taas askel lähempänä unelmia. Alle kolmen viikon päästä saadaankin jo tulokset ja se määrittää missä mä tuun syksyllä olemaan. Tuo päivä, kun tulokset tulee on jatkuvasti mielessä ja joka päivä kun ajattelen kirjautuvani opintopolkuun nostattaa se kylmät väreet. Tää aika on vaan niiiin jännittävää, mutta myös niin siistiä. Koko elämä, koko maailma auki. 

Nyt mulla ois yks pyyntö, laittakaa pikaseen peukut pystyyn siellä. Huomenna ollaan jännän äärellä. Siihen asti aion vaan chillata, rapsutella koiria ja syödä hyvin. 

Pus ja ihanaa viikon alkua sinne ♥

ps. Eiks oo ihan sika mageet noi Ted Bakerin kuulokkeet!?

10 kommenttia

  1. Tsemppiä valtavasti pääsykokeisiin! Ihanaa, ettet luovuttanut, vaan jatkoit unelmien tavoittelua :)

    VastaaPoista
  2. Nyt on oikea asenne! Vaikken sua ollenkaan tunne niin jotenkin tuntuu kuin eläisin mukana tossa sun pääsykoejännityksessä :D Joten kyllä, peukut on pystyssä, you go girl!

    VastaaPoista
  3. Hirveesti tsemppiä! 💜 you can do it!! :)

    ~Heidi
    http://thisismycupofcoffee.blogspot.fi

    VastaaPoista
  4. Ihana blogi sulla! <3

    VastaaPoista
  5. Onko sulla antaa jotain hyviä vinkkejä biologian yo-koetta varten? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opiskele, tee muistiinpanoja paljon, 1-2 kirjat tärkeitä ja niistä tulevista tehtävistä saa ns. helposti pisteitä :) Tee paljon harjoitustehtäviä ja esseitä. Valmistaudu ajoissa ja älä koskaan ajattele, että osaat jo tarpeeksi :D

      Poista

Jos haluat ottaa minuun yhteyttä henkilökohtaisesti, laitathan rohkeasti viestiä sähköpostiini »
emiliajoensalo@gmail.com

Kiitos kommentistasi! ♥