Istun junassa, mieleeni tulee viime kesä. Monen monta tuntia tuli istuttua junassa reissaten Lahdesta Kuopioon ja toiste päin. Oikeastaan viihdyn junassa, yksin matka taittuu mukavasti, jotenkin junassa istuskellessa löydän itselleni aikaa pohtia asioita. Mielessä pyörii jälleen syksyllä lähestyvät yo-kirjotukset, viimeinen vuosi lukiossa. Mitäs sitten? Toiset tietävät hiekkalaatikkoikäisestä asti, mikä on se unelmien ammatti. Tavallaan olen kateellinen, oisi mukava olla varma suunnitelmistaan. Toisaalta tykkään tämänhetkisestä tilanteestani, mulla on unelmia, ajatuksia ja mahdollisuuksia ja pidän kaikki ovet auki ja annan elämän opettaa mikä on oikea suunta. Monilla on paineet hakea opiskelemaan lukion jälkeen, saada ammatti, löytää ehkä se oikea, perustaa perhe. Tottakai nuokin ovat tärkeitä arvoja elämässä ja joillain ne on niitä ensimmäisiä unelmia, mitä halutaan toteuttaa. Tottakai itsekin haluan opiskelupaikan, sen myötä ammatin ja joskus myös perheen. Mutta ennen sitä suurin unelmani on nähdä maailmaa ja oppia elämällä, ei lukemalla.
On paljon asioita jotka kiinnostaa, mutta ei yhtäkään ylitse muiden. Jos saisin valita, tienaisin elantoni urheilemalla. Valitettavasti suomessa aika harvassa lajissa naisurheilijat pystyvät todellisuudessa elättämään itsensä urheilemalla. Se on surullista, mutta totuus. Kuitenkin sen on oltava jotain urheiluun liittyvää. Urheilu ja liikunta, ehkä personal trainerin hommat? Tahdon enemmän, jollain tavoin innostaa ja motivoida ihmisiä huolehtimaan itsestään. Terveys, hyvinvointi, ehkä ravitsemustiede? Liikuntalääketiede? Sit jos miettii missä oon hyvä koulussa niin pitkän matikan E ja terveystiedon L on taskussa tähän mennessä, biologia kiinnostaa, eteenkin ihmisen anatomia. Biokemia? Ideoita? Sit kun ala on selvillä pitäs miettiä MISSÄ haluan opiskella, no ensimmäiseen kappaleeseen viitaten: ulkomailla. No onhan tässä vuosi vielä ainakin aikaa kartoittaa suunnitelmia. Oon oppinu, että ratkaisuja elämässä minkään suhteen ei pidä liikaa hakemalla hakea, vaan usein palaset loksahtelee paikoilleen pikkuhiljaa. Mutta kuitenkin pitää mielessään unelmansa ja toteuttaa asioita tavoitellakseen niitä rohkeasti.
Jos päädyt siihen, että opiskelet Suomessa, niin kannattaa muistaa, että nykyisin melkein kaikissa korkeekouluissa ainakin on mahdollisuus lähteä vaihtoon/harjoitteluun ulkomaille. Ite oon niin tyytyväinen, että uskalsin lähteä, vieläpä kahdesti.
VastaaPoistaEkalla kerralla tosin vasta totuttelin kaverin kanssa, kun mentiin kahdeksi kuukaudeksi tekemään harjoittelua Espanjaan, mutta suomenkieliseen paikkaan. Tää antoikin sit rohkeutta lähtee vaihtoon Tanskaan, ihan yksin ja vieläpä "vieraalle maaperälle". Tein siis syksyn opeopintoja, vaikka opiskelin ite kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä. Eka oli tarkoitus olla vaan 4 kk mutta koska tykkäsin niin paljon, niin palasin kevääksi samaan kaupunkiin ja kouluun, mut eri kampukselle. Toiset 4 kk (oman alan opintoja) meni vaan ihan älyttömän nopeesti ja nyt kun koulupaikka on taas tiedossa, niin haaveissa ois päästä vaihtoon/harjoitteluun kokonaiseksi vuodeksi :)
Hyvä pointti tuokin! :) Ehdottomasti jos suomeen jään niin vaihtoon on päästävä :) Hienoa, että näköjään tämäkin onnistuu melko hyvin nykyään :) Kiitos vinkistä!
PoistaIhania unelmia, joita kannattaa tavoitella. Suosittelen tutustumaan eri Jenkki Yliopistoje tarjontaan, sillä kattava opiskelutarjonnan lisäksi niissä on helppo yhdustää myös urheilu. Puitteet treenamiseen ovat loistavat ja lisäksi kampus alueella on mahdollista työskennellä opintojen ohella oman kiinnostukseen mukaan vaikka urheilukeskuksessa ;)
VastaaPoistaEhdottomasti!:) Urheilun ehdoilla tosiaan mennään, joten pitäs löytää paikka mistä löytys beach volleyn valmennusta/treenaamista.. Ei välttämättä mikään yksinkertainen juttu luulen :/
Poista