Mökkeily tekee kesästä kesän

Pidennetty viikonloppu Helsingissä ei ollut ihan sitä mitä odotin. Mun biitsiparin loukkaantuminen, pelaaminen tuntemattoman parin kanssa - kuitnekin 9. sija Prolla. Mun puhelin varastettiin, samalla meni "ns. lompakko", en muuten tuu jatkossa säilyttämään kortteja puhelimen kans samassa. Omat jalkapohjat palaneet & tulehtuneet ja lisäks vielä polven nivelkapseli revenny. Hirveesti ei jääny reissusta taskuun, maanantaina lääkäriin ja kolme päivää saikkua. Jalat ei oo hirveesti paremmat, mut töihin ois mentävä. Saa nähä miten kykenen, pitää vielä pohtia pitäskö näitä jalkoja käydä uudestaa näyttämässä. En tajua miten voi jalkapohjat ollakaan näin kipeät. Maanantaina päätettiinkin ottaa pikainen reissu Suonenjoelle Jaakon porukoitten mökille. Koko kesä on mennyt reenatessa & töissä, enkä oo kerennyt päivääkään viettää mökkielämää. Miten ihana olikaan ankkuroida itsensä järven rantaan mökin kuistille mussuttamaan mansikoita, ihailemaan upeaa auringonlaskua, saunomaan rantasaunaan ja pulahtamaan raikkaaseen veteen, sekä illan tullen musisoimaan kitaran ja läheisten kera yömyöhään asti. Tää on sitä elämää.

Oispa kesällä ollut enemmänkin aikaa nauttia tällaisesta ihanasta rauhasta. Ihan vaan olla ja miettiä asioita, unohtaa kaiken muun. Mukava että on ollut tekemistä tässä kesällä, mutta toisaalta oisin kaivannut myös hieman sitä rauhaa. Työt on hyvä asia, mukava että palkkaa saa ja työpaikka tänä kesänä on ollut aivan loistava, tosin jatkuvat vatsakivut ovat vaikeuttaneet myös työn tekoa. En oikein tiedä mihin mun pitäs näiden vatsakipujen kanssa mennä, kun mistään ei tunnu oikein löytyvän apua. Ennen kesää vatsa toimi oikeastaan jo aika hyvin. Maidottomuus auttoi alkuun, mut viimeaikoina jälleen ollut hiukan vaikeuksia. Työnteon lomasta oikeastaan oon iloinen että koulut alka taas ja saa vähän rutiinia aamu&iltavuorojen sijaan. Toisaalta lähestyvät kirjotukset luo hieman painetta ja suurinosa vapaa ajasta seuraavien viikkojen aikana ennen syyskuun lopussa olevia Biologian kirjotuksia pitäis mennä nenä kirjassa. En oo vaan saanut aikaiseksi edes aloittaa vielä. No pikkuhiljaa tässä kasailen itseäni, yks asia kerrallaan, jos ensin sais nää jalkapohjat kuntoon ja pääsis töihin.

Toivottavasti muut olette kerenneet viettää välillä myös rauahallisempaa kesää.. :)

- Emilia